Miten progestiinia sisältävät ehkäisyvalmisteet vaikuttavat elimistöön
Progestiinin vaikutus riippuu siitä, käytetäänkö sitä yksinään vai yhdessä estrogeenin kanssa. Toisaalta vaikutus riippuu progestiinityypistä, annetusta annoksesta ja siitä, kuinka herkkä nainen on progestiinille. Naisten välillä on suuria eroja siinä, kuinka korkeita annoksia tarvitaan esimerkiksi kuukautisvuodon lopettamiseksi.
Progestiinivalmisteita käytettäessä naisen vuodot muuttuvat lähes aina. Muutos voi olla mitä tahansa kuukautisvuodon loppumisesta (ns. amenorrea) harvoihin, mutta epäsäännöllisiin vuotoihin tai usein toistuviin, vähäisiin vuotoihin. Progestiinien matalat pitoisuudet esimerkiksi minipillereissä tai ehkäisykapseleissa voivat aiheuttaa arvaamattomia vuotoja, koska ne vaikuttavat sukuhormonien vuorovaikutukseen sekä kohdun limakalvon kasvuun ja poistumiseen. Esimerkiksi ehkäisyruiskeiden suuremmat progestiiniannokset estävät paremmin kohdun limakalvon kasvua ja siten lisäävät vuodottomuuden mahdollisuutta.
Yleensä mitä suurempi annos, sitä suurempi vuodottomuuden todennäköisyys.
Kun pillereissä, ehkäisykapseleissa tai ehkäisyruiskeissa käytetään pelkästään progestiineja, ne kulkeutuvat verenkierron mukana eri elimiin, kuten aivolisäkkeeseen, munasarjoihin ja kohtuun. Progestiinivalmisteet jaetaan yleensä pieni-, keskisuuri- ja suuriannoksisiin valmisteisiin. Mitä suurempi progestiiniannos, sitä suurempi ovulaation estymisen mahdollisuus.
Kaaivo.
Hormonikierukoilla, eli kierukan ja progestiinivalmisteen yhdistelmillä, on hieman erilainen vaikutusmekanismi. Hormonikierukan progestiini vaikuttaa paikallisesti, ensisijaisesti kohdun limakalvoon ja kohdunkaulan limaan. Paikallinen vaikutus kohdun limakalvoon on suuri. Siksi hormonikierukoita käytettäessä vuodottomuus tai vuodon vähentymisen todennäköisyys on suurempi kuin muilla progestiinivalmisteilla. Verenkierron kautta muuhun elimistöön kulkeutuva progestiinin taso on hyvin alhainen. Useimmilla hormonikierukoita käyttävillä naisilla on siis täysin normaali hormonikierto, mutta ilman vuotoja.
Kaavio.
Testosteronin kaltaiset (androgeeninen) vaikutukset
Sukuhormonimme, estrogeeni, progesteroni ja testosteroni ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia ja voivat elimistössä “muodostua toisistaan”. Laboratoriossa progestiinien tuotanto aloitetaan muista aineista, yleensä testosteronin kaltaisista molekyyleistä..
Progestiini vaikuttaa elimistöön reseptorien kautta. Reseptoria voidaan kuvata vastaanottimeksi. Jokaisella hormonilla on oma erityinen reseptorinsa tai vastaanottimensa. Yksinkertaistettuna voidaan puhua avaimesta ja avaimenreiästä. Hormoni on avain ja reseptori avaimenreikä. Vaikutus saadaan, jos avain sopii avaimenreikään. ”Ovi aukeaa” ja hormoni vaikuttaa naisen elimistöön.
Progestiini sopii täydellisesti progesteronin reseptoriin, eli antaa saman vaikutuksen kuin progesteroni. Progestiini on kuitenkin sukua myös muille hormoneille, kuten testosteronille. Progestiini voi siis vaikuttaa myös testosteronireseptoreihin, eli se sopii myös “muihin avaimenreikiin”.
Vaikutus voi siis olla sekä stimuloiva että estävä. Kuvittele, että laitat väärän avaimen avaimenreikään. Avainta ei voi kääntää, eli se ei vaikuta. Oikeaa avainta ei myöskään voi käyttää, jos avaimenreikä on tukossa. Progestiinit voivat siis toimia testosteronireseptoria stimuloivana (avainta voi kääntää) tai estävänä (avainta ei voi kääntää).
Kaavio.
Talirauhasissa ja karvatupissa on testosteronireseptoreita. Näihin reseptoreihin sitoutuvat progestiinit ovat stimuloivia (kääntävät avainta) ja voivat aiheuttaa joillekin aknea, rasvaista ihoa ja lisääntynyttä karvoitusta. Suurin osa käyttäjistä ei kuitenkaan saa tällaisia haittavaikutuksia. Muut progestiinit, jotka sitovat ja estävät testosteronireseptoreita (eivät käännä avainta), estävät nämä sivuvaikutukset. Uudempien, nykyaikaisten progestiinien kehittämisen myötä yritetään päästä eroon testosteronin kaltaisesta vaikutuksesta.
Lue lisää aiheesta:
Sitruk-Ware R. New progestogens for contraceptive use. Hum Reprod Update 2006;12:169-78
Odlind V, Milsom I. Preventivmedel. I : Gynobst – Problemorienterad obstetrik och gynekologi. Liber 2:a upplagan, sid 124-136, 2022.
Sitruk-Ware R, Nath A. The use of newer progestins for contraception. Contraception 2010;82:410-17
