Naishormonit
Hormonit ovat elimistössä luontaisesti esiintyviä aineita. Täältä löydät lisätietoa naisen sukuhormoneista ja niiden tärkeistä toiminnoista muun muassa luustolle, keskushermostolle ja kuukautiskierrolle.
Elimistön omat hormonit
Nämä elimistön omat “signaaliaineet” säätelevät useita eri toimintoja, kuten murrosikää, kasvua, lisääntymistä, imetystä ja aineenvaihduntaa. Hormonit muodostuvat rauhasissa tai erikoistuneissa soluissa ja kulkeutuvat veren mukana elimiin, joissa niitä tarvitaan. Jokainen yksittäinen hormoni vaikuttaa tiettyyn soluryhmään. Jotkut hormonit vaikuttavat lähes kaikkiin elimistön soluihin, toiset taas vain tiettyihin soluihin.
Tärkeintä hormoneja muodostavaa rauhasta kutsutaan aivolisäkkeeksi. Se tuottaa hormoneja, jotka saavat muut rauhaset erittämään hormoneja. Aivolisäke siis ohjaa elimistön hormonituotantoa. Hormoneja erittäviä elimiä ovat muun muassa kilpirauhanen, munuaiset, munasarjat ja kivekset.
Naishormonit
Munasarjat tuottavat munasoluja ja kivekset siittiöitä. Ne ovat myös rauhasia, jotka muodostavat sukuhormoneja.
Tärkeimmät sukuhormonit ovat:
- estrogeenit
- progesteroni
- testosteroni
Ne ovat tärkeitä niin naisille kuin miehillekin, mutta tämä sivusto keskittyy naiseen ja naissukuhormoneihin.
Estrogeenit
Estrogeeneja esiintyy sekä naisilla että miehillä. Naisilla pitoisuus on kuitenkin huomattavasti korkeampi.
Estrogeenit ovat tärkeitä luustolle ja keskushermostolle, mutta myös kuukautiskierron toiminnalle. Estrogeeneja tarvitaan myös moniin muihin elimistön toimintoihin, kuten sydämen-, maksan-, ihon-, rasvakudoksen-, rintojen-, kohdun- ja emättimen toimintoihin. Katso kuva alla.
Estrogeeni on yhteinen nimi ryhmälle hormoneja, joita esiintyy luonnollisesti naisen elimistössä. Elimistössä luonnollisesti esiintyviä estrogeeneja on neljä: estroni, estradioli, estrioli ja estetroli.
- Estroni (E1)
Estroni on naisen yleisin estrogeeni vaihdevuosien jälkeen. Silloin myös estronitasot ovat korkeimmillaan. Estronia erittyy kudoksissa, erityisesti rasvakudoksessa.
- Estradioli (E2)
Estradioli (E2) Estradioli on yleisin elimistön oma estrogeeni hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Estradiolia erittyy munasarjoissa ja istukassa. Nainen tuottaa tätä estrogeenia kuukautiskierron aikana. Sen tasot vaihtelevat suuresti kuukautiskierron aikana. Alhaiset tasot alkavat kohota follikulaarivaiheen alusta ja ovat ylimmillään ovulaation yhteydessä. Sen jälkeen estradiolipitoisuus laskee luteaalivaiheen aikana nopeasti alemmalle tasolle.
- Estrioli (E3)
Estrioli on hallitseva estrogeeni raskauden aikana. Silloin istukka tuotta suuria määriä estriolia tuottaa äidin verenkiertoon. Estriolin tasot nousevat koko raskauden ajan ja saavuttavat huippunsa viikolla 39, kun raskaus on täysiaikainen.
- Estetroli (E4)
Estetrolia muodostuu raskauden aikana vain sikiön maksassa, josta sitä erittyy istukan kautta äidin verenkiertoon. Estetroli voidaan todeta äidin virtsassa jo raskausviikolla 9.
Progesteroni
Progesteroni- tai keltarauhashormonia muodostuu pääasiassa munasarjan keltarauhasessa ovulaation jälkeen. Sitä voi muodostua myös lisämunuaisissa, istukassa ja aivoissa.
Progesteronin tärkein tehtävä on valmistaa kohdun limakalvo hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä varten ja varmistaa sikiön pysyminen kohdussa raskauden aikana. Progesteronilla on myös tärkeä rooli useissa lisääntymisjärjestelmään liittyvissä elimistön toiminnoissa, kuten kohdun limakalvossa, kohdussa ja rintarauhasissa. Lisäksi progesteroni vaikuttaa seksuaaliseen haluun ja PMS-oireisiin.
Progesteroni vaikuttaa myös muihin toimintoihin, kuten:
- Verenkiertoelimistö: Progesteroni suojaa sydän- ja verisuonijärjestelmää muun muassa alentamalla verenpainetta.
- Luusto: Tutkimukset viittaavat siihen, että progesteroni näyttää edistävän luun muodostumista ja/tai luun uudistumista.
- Keskushermosto: On osoitettu, että progesteroni vaikuttaa myös erilaisten prosessien taustalla, muun muassa oppimisessa, muistissa ja mielialassa/tunnetiloissa.
Kuukautiskierto ja raskaus
Progesteronilla on tärkeä rooli kuukautiskierrossa.
Ovulaation jälkeen tasot alkavat nousta. Ne ovat korkeimmillaan 8 päivää sen jälkeen, kun LH-hormoni on saavuttanut huippunsa ennen ovulaatiota (katso kuukautiskierto). Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun 5–6 päivän ikäinen alkio (hedelmöittynyt munasolu) voi kiinnittyä kohdun limakalvon pintaan ja nainen voi tulla raskaaksi. Progesteronin ollessa korkeimmillaan, kehossa saattaa tuntua turvotusta.
Progesteroni on raskauden aikana edelleen erittäin tärkeä sekä raskaudelle ja sikiön kohdussa pysymiselle että äidin verenpaineen hallinnalle. Naisen progesteronitasot ovat korkeat koko raskauden ajan ja laskevat voimakkaasti muutaman tunnin kuluessa vauvan syntymästä.
Progesteronitasot laskevat myös, jos nainen ei tule raskaaksi ovulaation aikana.
Testosteroni
Testosteroni kuuluu androgeeniryhmään, joka on miessukuhormonien yhteinen nimitys. Naisilla androgeeneista puolet muodostuu munasarjoissa ja loput lisämunuaisissa. Testosteroni on tärkeä sekä miehille että naisille. Miehillä sitä erittyy noin 10–20 kertaa enemmän kuin naisilla. Naisilla testosteroni vaikuttaa seksuaaliseen haluun, mielialaan, veren rasvojen koostumukseen, luu- ja lihasmassaan, painoon jne.
Hormonaalinen ehkäisy
Naisen itsensä erittämien hormonien kanssa samankaltaisia tai identtisiä hormoneja voidaan tuottaa keinotekoisesti. Näitä hormoneja käytetään eri ehkäisyvalmisteissa, kuten ehkäisypillereissä.
Ordlista
Androgener
Samlingsnamn för manliga könshormoner.
Estetrol (E4)
Ett östrogen som enbart produceras i fostrets lever under graviditet och når mammans/kvinnans blodcirkulation via moderkakan.
Estradiol (E2)
Det vanligaste kroppsegna östrogenet hos den fertila kvinnan och är det östrogen som kvinnan producerar under menscykeln.
Estron (E1)
Det dominerande kroppsegna östrogenet hos kvinnan under graviditet.
Estriol (E3)
Östrogen som kvinnan har naturligt i kroppen. Nivåerna av estron är som högst efter klimakteriet.
Gulkroppshormon
Kvinnligt kroppseget könshormon som bildas i gulkroppen i äggstocken efter ägglossningen.
Hypofysen
En körtel som bildar hormon. Den sitter på undersidan av hjärnan. Hypofysen påverkar andra körtlar i kroppen att bilda hormoner, så man kan säga att hypofysen styr hur kroppens hormoner bildas.
Körtel
En körtel är ett organ som bildar ämnen som sedan utsöndras. Ett exempel är spottkörtlarna som bildar saliv. Vissa körtlar bildar och avger hormoner. De kallas endokrina organ.
Progesteron
Kroppseget kvinnligt könshormon som bildas i gulkroppen i äggstocken efter ägglossningen.
Testosteron
Testosteron är ett manligt könshormon som finns hos både män och kvinnor, men män har cirka 10–20 gånger högre nivåer än kvinnor.
Östrogen
Kvinnligt könshormon.
Päivitetty:
Hyväksynyt:
Gynekologi Carina Bjartling
Kätilö Linda Asp
Kätilö Sandra Rubio