Kuukautiskierto
Kuukautisissa kohdun paksuuntunut limakalvo valuu verenä ulos emättimestä noin kerran kuukaudessa. Kuukautisten ensimmäisen vuotopäivän ja seuraavien kuukautisten ensimmäisen vuotopäivän välistä aikaa kutsutaan kuukautiskierroksi.
Täältä saat lisätietoa kuukautisista, kuukautiskierrosta ja niitä ohjaavista hormoneista sekä siitä, kuinka ne vaikuttavat suuresti vointiisi kuukautiskierron eri vaiheissa.
Oman elimistön ymmärtäminen
Kuukautiskierto rytmittää naisen elämää noin 40 vuotta. Näiden vuosien aikana niitä säätelevät hormonit vaikuttavat monitahoisesti toisiinsa, ja vaihtelevasti myös naisen hyvinvointiin. Perehtymällä naisen elimistön ja kuukautiskierron toimintaan, ymmärrät paremmin, miksi kehosi toimii niin kuin se toimii. Kuukautiskivut, kuukautisia edeltävät oireet (PMS) ja seksuaalinen halukkuus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Ymmärrys voi auttaa myös löytämään juuri sinulle parhaiten soveltuvan ehkäisymenetelmän.
Mitä kuukautiset ovat?
Kuukautisissa kohdun paksuuntunut limakalvo valuu verenä ulos emättimestä noin kerran kuukaudessa. Ensimmäiset kuukautiset tulevat murrosiässä. Ne ovat merkki siitä, että tyttö on sukukypsä ja voi tulla raskaaksi. Useimmat saavat ensimmäiset kuukautisensa 11–14-vuotiaana. Se kuitenkin vaihtelee. Kuukautiset tulevat siitä lähtien noin kerran kuukaudessa, kunnes munasolujen varastot ehtyvät ja vaihdevuodet alkavat. Vaihdevuosina ovulaatiot päättyvät ja kuukautiset loppuvat. Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana.
Kuukautisvuoto kestää yleensä 4–8 päivää. Useimmilla vuoto kuukautisten aikana on noin puoli desilitraa verta. Yleensä veri on punaista kuukautisten alussa ja ruskeaa viimeisinä päivinä. Joskus kuukautisissa on pieniä kokkareita ja verisäikeitä. Se on täysin normaalia.
Poikkeavat kuukautiset
Joillakin on aina epäsäännölliset tai runsaat kuukautiset, toiset taas kärsivät kuukautiskivuista tai PMS:stä. Kaikki naiset ovat yksilöllisiä, ja kuukautiset voivat muuttua ajan mittaan. Vaivoja voi esiintyä jonkin aikaa tai pitkään. Olivatpa kuukautiset millaiset tahansa, ne eivät saisi vaikeuttaa päivittäistä elämää eikä niistä pitäisi joutua kärsimään. Useimmissa tapauksissa kuukautisongelmiin on saatavilla apua.
Epäsäännölliset kuukautiset
Kun kuukautiset eivät tule säännöllisesti, niitä kutsutaan epäsäännöllisiksi. Säännölliset kuukautiset tulevat noin neljän viikon välein. Säsäännölliset kuukautiset ovat yleisiä, etenkin ensimmäisen vuoden aikana. Kuukautiskiertoa kannattaa seurata ja kirjata vuodon alkamispäivämäärät matkapuhelimeen tai kalenteriin. On myös sovelluksia, joita voi käyttää. Kuukautisten viivästyminen ei välttämättä tarkoita, että jotain olisi vialla. Joillakin vain on enemmän tai vähemmän epäsäännölliset kuukautiset. Ehkäisyvalmiste, stressi tai ympäristön muutos voi vaikuttaa kuukautiskiertoon, kuten myös jotkut sairaudet, painonmuutokset ja syömishäiriöt. Kuukautisten jääminen väliin voi johtua myös raskaudesta tai vaihdevuosiin liittyvistä hormonaalisista muutoksista.
Hakeudu hoitoon, jos sinulla on ollut epäsäännölliset kuukautiset jo pitkään tai jos epäsäännöllisyys vaivaa tai huolestuttaa sinua. Katso ohje alla.
Runsaat kuukautiset
Runsaat kuukautiset ovat yleisiä. Kaikista hedelmällisessä iässä olevista naisista 10–20 prosentilla on runsaat kuukautiset. Silloin kuukautisvuotoa on yli 80 millilitraa. Jos kuukautiset ovat runsaat, kuukautissuoja on vaihdettava usein tai läpivuodon estämiseksi tarvitaan kaksinkertainen kuukautissuoja (esimerkiksi side sekä tamponi).
Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa huonoista veriarvoista johtuvaa väsymystä ja voimattomuutta. Silloin on tärkeää hakeutua hoitoon vuodon vähentämiseksi.
Hormoneja sisältävät ehkäisyvalmisteet vähentävät usein vuotoa.
Lue lisää myoomista: myooma.fi
Kuukautiskivut
Kuukautiskivut ovat yleisiä, esimerkiksi alavatsassa, selässä ja alaselässä. Kuukautiskivut johtuvat siitä, että kohtu supistelee limakalvon poistamiseksi.
Kohdun supistukset vaikuttavat sen ympärillä oleviin hermoihin. Tämä voi tuntua kipuna selässä, nivusissa ja reisissä tai ripulina, huimauksena, kylmänä hikenä tai pahoinvointina. Kuukautiskivut alkavat yleensä muutamaa päivää ennen kuukautisia tai niiden alussa. Joillakin on kipuja koko kuukautisten ajan. Useimmilla kivut kuitenkin häviävät muutaman päivän kuluessa. Myös kivun määrä vaihtelee eri ihmisillä lievästä jomottavasta kivusta kovaan kipuun. Kuukautiskipuja ei tarvitse sietää. Kipua voi yrittää lievittää itse esimerkiksi lämpötyynyllä, liikunnalla tai reseptittä saatavilla kipulääkkeillä. Jos itsehoito ei auta, hakeudu hoitoon. Kuukautiskivuille voi aina tehdä jotain. Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet vähentävät kuukautiskipuja.
Vakavat kuukautiskivut voivat johtua myös muista syistä, kuten endometrioosista. Lue lisää endometrioosista alta.
PMS ja PMDD
PMS tarkoittaa kuukautisia edeltävää oireyhtymää. Muun muassa mieliala muuttuu sen takia ennen kuukautisia. Noin 75 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii jonkinlaisesta PMS:stä. PMS ilmenee esimerkiksi ärtyneisyytenä, masennuksena, ahdistuksena, huolina, alhaisena energiatasona, väsymyksenä tai univaikeuksina. Se voi tuntua kehon ja vatsan turvotuksena, kipeinä rintoina, päänsärkynä, epätavallisena nälkänä tai makeanhimona. PMDD (kuukautisia edeltävä dysforinen häiriö) on PMS:n vakavampi muoto. Se muistuttaa masennusta ja ahdistusta. PMDD-oireita saa noin 3–5 prosenttia naisista, joilla on kuukautiset.
Hakeudu hoitoon, jos kärsit on PMS:stä tai PMDD:stä.
Endometrioosi
Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on elimistössä kohdun ulkopuolella. Sitä voi olla esimerkiksi vatsakalvossa alavatsassa, kohdun ulkopuolella, munasarjoissa tai munanjohtimissa.
Endometrioosiin liittyvät usein erittäin kivuliaat kuukautiset. Se voi myös aiheuttaa runsasta vuotoa, välivuotoja tai lyhentää kuukautiskiertoa. Tautiin voi liittyä myös virtsaamis- ja ulostamiskipuja, ripulia tai ummetusta, väsymystä ja pahoinvointia, yhdyntäkipuja, virtsatietulehduksen kaltaisia oireita ja vaikeuksia tulla raskaaksi.
Jos epäilet itselläsi endometrioosia, tarvitset apua. Hakeudu hoitoon (katso ohje alla). Varhainen hoito voi estää kipuja pahenemasta.
Näin haet apua terveydenhuollosta
Ota yhteyttä koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon, terveysasemalle tai neuvolaan. Löydät tietoa paikkakuntasi terveyspalveluista oman hyvinvointialueesi sivuilta. Voit myös varata ajan yksityiseltä maksulliselta palveluntarjoajalta.
Mikä on kuukautiskierto?
Kuukautisten ensimmäisen vuotopäivän ja seuraavien kuukautisten ensimmäisen vuotopäivän välistä aikaa kutsutaan kuukautiskierroksi. Normaali kuukautiskierto on noin 24–35 päivää. Keskimääräinen kuukautiskierto on 28 päivää.
Tytöllä on jo syntyessään munasarjoissaan kaikki elämänsä munasolut, noin 400 000 kappaletta. Jossakin vaiheessa murrosikää aivojen hormonit alkavat lähettää munasarjoille signaaleja, että munasolujen on aika kypsyä. Kypsin munasolu irtoaa munasarjasta ja kulkeutuu munanjohtimeen – näin ensimmäinen ovulaatio on tapahtunut. Tästä alkaa vuosikymmeniä kestävä ovulaatioiden ja kuukautisten kierto.
Ensimmäisestä ovulaatiosta alkaen siittiö voi hedelmöittää irronneen munasolun, jolloin nainen voi tulla raskaaksi. Munasarjat muodostavat kuukautiskierron aikana estrogeeni- ja progesteroni-naishormoneja. Hormonit saavat kohdun limakalvon paksuuntumaan ja valmistautumaan hedelmöittyneen munasolun vastaanottamista varten. Jos siittiö ei hedelmöitä munasolua, se poistuu yhdessä paksuuntuneen limakalvon kanssa kohdun seinämän verisuonten aiheuttaman vuodon mukana. Tämä vuoto on kuukautiset. Kuukautisten yhteydessä sukuhormonitasot laskevat ja aivot saavat signaalin, joka aloittaa kaiken alusta: uusi munasolu alkaa kypsyä munasarjoissa ja uusi kierto alkaa.
Kuukautiskierron vaiheet ja niitä ohjaavat hormonit
Alla kuvataan tarkemmin aivolisäkkeen säätelemien hormonien monisyistä vuorovaikutusta sekä niiden vaikutusta vointiin kierron eri vaiheissa.
Kuukautiskierron voi jakaa kahteen eri vaiheeseen: follikulaarivaiheeseen ja luteaalivaiheeseen. Näiden kahden vaiheen välissä tapahtuu ovulaatio.
Kaavio..
Follikulaarinen vaihe
(Follikkeli = munarakkula)
Kuukautiskierron ensimmäinen vaihe alkaa kuukautisten ensimmäisestä päivästä ja päättyy ovulaatioon. Kuukautisten jälkeen aivoissa oleva hypotalamus viestii aivolisäkkeelle, että follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) tuotantoa on lisättävä. FSH stimuloi munasarjoja kehittämään noin 20 munarakkulaa. Jokainen munarakkula sisältää epäkypsän munasolun (oosyytin). Munarakkulat kasvavat ja alkavat tuottaa estrogeenihormonia. Tämän vaiheen loppupuolella vahvin munarakkula on kehittänyt kypsän munasolun.
Kaavio. Munarakkuloiden kasvu.
Munarakkuloiden tuottaman estrogeenin lisääntyminen saa kohdun limakalvon paksuuntumaan, jotta se voisi myöhemmin vastaanottaa hedelmöittyneen munasolun. Muutamia päiviä ennen ovulaatiota estrogeenitaso nousee edelleen. Hypotalamus lisää edelleen GnRH:n (gonadotropiinia vapauttavan hormonin) eritystä. Tämä saa aivolisäkkeen kasvattamaan voimakkaasti FSH:n (folikkelia stimuloiva hormoni) ja LH:n (luteinisoiva hormoni) tuotantoa. LH-tason kohoaminen aloittaa ovulaation.
Näin se voi vaikuttaa sinuun
Follikulaarivaiheen toisen osan aikana – kuukautisten jälkeen, mutta ennen ovulaatiota – monien naisten vointi on parhaimmillaan ja joillakin seksuaalinen halu lisääntyy.
Ovulaatio
Ovulaatio tapahtuu yleensä keskellä kuukautiskiertoa eli noin kierron 14. päivänä, jos kierto on 28 päivää. Ovulaation aikana suurin munarakkula puhkeaa. Kypsä munasolu irtoaa ja aloittaa matkansa läpi munanjohtimen, jossa se säilyy hedelmöitymiskykyisenä noin 24 tunnin ajan.
Kaavio. Ovulaatio.
Näin se voi vaikuttaa sinuun
Joillakin saattaa olla hieman kipuja tai epämukavia tuntemuksia vatsanpohjassa. Emättimen erite muuttuu yleensä sitkeäksi, läpikuultavaksi ja rihmamaiseksi. Joskus voi esiintyä myös vähän veristä vuotoa. Pari päivää ovulaation jälkeen kehon lämpötila voi hieman nousta.
Kaavio.
Luteaalivaihe
Tämä vaihe alkaa munasolun irrotessa ovulaatiossa ja jatkuu kuukautisten alkamiseen saakka. Kun munasarjan sisällä oleva munarakkula puhkeaa ja vapauttaa munasolun, munarakkula kehittyy rauhasen kaltaiseksi massaksi, keltarauhaseksi (corpus luteum). Keltarauhanen tuottaa pieniä määriä estrogeenia ja paljon progesteronia eli keltarauhashormonia. Alhaisen estrogeenitason ja korkean progesteronitason yhdistelmä saa kohdun limakalvon valmistautumaan mahdollista raskautta varten. Kohtu on nyt valmis vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun, joka kiinnittyy kohdun limakalvoon. Jos munasolu ei hedelmöity, se ei kiinnity kohdun limakalvoon, jolloin keltarauhasta ei enää tarvita. Keltarauhanen kutistuu ja keltarauhashormonin (progesteronin) ja estrogeenin tasot laskevat. Tämä on merkki limakalvolle hajota, kutistua ja poistua vuodon mukana eli kuukautisina.
Kaavio. Kuukautiset..
Näin se voi vaikuttaa sinuun
PMS oireilee yleensä ennen kuukautisten alkamista. PMS liittyy korkeaan progesteronitasoon.
Kuukautiset
Kuukautisvuodon ensimmäinen päivä on kuukautiskierron 1. päivä. Kuukautisvuodon ensimmäinen päivä on kuukautiskierron 1. päivä. Kuukautisten yhteydessä sukupuolihormonien tasot laskevat ja aivot saavat signaalin, joka aloittaa kaiken alusta: uusi munasolu kypsyy munasarjoissa ja uusi kierto alkaa.
Kaavio.
Kuukautiskierto ja raskaus
Raskaus tapahtuu ovulaation yhteydessä. Munasolu kulkee munanjohtimen läpi 24 tunnissa. Siittiön on hedelmöitettävä munasolu tänä aikana, jotta nainen voi tulla raskaaksi. Siittiöt elävät munasolua pidempään ja voivat selviytyä munanjohtimissa noin viisi päivää. Ne voivat siis odottaa munasolua hedelmöitettäväksi.
Kun yksi hedelmöitys saa aikaan kaksi sikiötä
Joskus yhden kuukautiskierron aikana vapautuu kaksi munasolua, jotka hedelmöittyvät eri siittiöillä. Kohdussa alkaa silloin kasvaa kaksi erimunaista sikiötä. Näillä kahdella on erilainen perimä. He ovat vain yhtä samankaltaisia kuin sisarukset yleensä, ja he voivat olla eri biologista sukupuolta.
Jos siittiö hedelmöittää yhden munasolun, joka jakautuu hedelmöittymisen jälkeen kahdeksi soluksi, tuloksena on kaksi sikiötä, jotka ovat identtisiä kaksosia. Näillä kahdella on identtinen perimä, he ovat ulkonäöltään hyvin samankaltaisia ja ovat samaa biologista sukupuolta.
Ordlista
Hypotalamus
Ett område i hjärnan som tar emot information om vad kroppen behöver. Hypotalamus har kontakt med hypofysen och styr hur mycket hormon som hypofysen ska skicka ut (styrs av kroppens behov som hypotalamus får information om).
Päivitetty:
Hyväksynyt:
Gynekologi Carina Bjartling
Kätilö Linda Asp
Kätilö Sandra Rubio
Kaaivo.