Kivuliaita kuukautisia, jotka eivät johdu myoomista tai endometrioosista, kutsutaan primaarisiksi kuukautiskivuiksi. Kuukautiskipujen lisäksi voi ilmetä oksentelua, ripulia, selkäkipua, päänsärkyä, huimausta, äärimmäistä väsymystä, univaikeuksia ja unihäiriöitä. Tyypillisesti kipu kestää 8–72 tuntia ja on pahin kuukautisten ensimmäisenä tai toisena päivänä.
Niillä, joilla on paljon kuukautiskipuja,on korkeampi prostaglandiinitaso
Prostaglandiini on elimistön eri kudoksissa muodostama aine, joka aiheuttaa muun muassa kipua ja tulehdusta. Kohtu vapauttaa prostaglandiinia juuri ennen kuukautisia. Tämä aiheuttaa kohdun supistumista.
Primaarisista kuukautiskivuista kärsivillä on havaittu kuukautisten aikana suurempaa kohdun painetta, supistusten lisääntynyttä tiheyttä ja koordinoimattomia supistuksia. Tämä tarkoittaa, että kohtu supistuu enemmän ja useammin kuin niillä, joilla kuukautiskipuja ei ole. Kohtu supistuu niin tiukasti, että veren virtaus kohtuun estyy. Tämän aiheuttama kohdun seinämän hapen puute tuntuu erittäin tuskalliselta. Niillä, joilla ei ole kuukautiskipuja, tätä verenkierron estymistä ei ilmene. Niillä, joilla on paljon kuukautiskipuja, on korkeampi prostaglandiinitaso. Se on korkein kuukautisten ensimmäisten 48 tunnin aikana. Kipulääkkeet, kuten ibuprofeeni (tai muut tulehduskipulääkkeet) lievittävät kipua estämällä ja alentamalla prostaglandiinien tasoa. Synnytyksen jälkeen monien kuukautiskivut lieventyvät luultavasti siksi, että kohdun seinämä on venynyt niin, ettei se enää voi supistua yhtä tiukasti.
Voimakkaat kuukautiskivut ovat yleisin koulupoissaolon syy
Kuukautiskipujen on havaittu liittyvän krooniseen lantiokipuun ja päänsärkyyn, jotka voivat johtua kipuhermojen herkistymisestä. Tämä tarkoittaa, että kipua viestivät hermot ovat yliaktivoituneet ja herkistyneet. Voimakkaat kuukautiskivut heikentävät elämänlaatua ja ovat yleisin syy koulupoissaoloon. Joidenkin arvioiden mukaan kuukautiskivut ovat suurin yksittäinen syy poissaoloihin työstä ja koulusta. On osoitettu, että kuukautiskivut vaikuttavat negatiivisesti sekä sosiaaliseen että akateemiseen suorituskykyyn.
Harva hakeutuu hoitoon kuukautiskipujen takia ja varsinkin nuoret käyttävät kipulääkkeitä liian pieninä annoksina.
On tärkeää ottaa tarpeellinen määrä kipulääkettä heti kivun alkaessa ja ylläpitää kivunlievitystä päivän kuluessa. Jos tämä ei auta, on hakeuduttava hoitoon, ettei voimakkaalle toistuvalle kivulle altistu tarpeettoman pitkään.
- Jamieson DJ, Steege JF. The prevalence of dysmenorrhea, dyspareunia, pelvic pain, and irritable bowel syndrome in primary care practices. Obstet Gynecol. 1996;87(1):55-58.
- Proctor M, Farquhar C. Diagnosis and management of dysmenorrhoea. BMJ. 2006;332(7550):1134-1138.
- Schoep ME, Nieboer TE, van der Zanden M, Braat DDM, Nap AW. The impact of menstrual symptoms on everyday life: a survey among 42,879 women. Am J Obstet Gynecol. 2019;220(6):569.e561-569.e567.
- Harel Z. Dysmenorrhea in adolescents and young adults: etiology and management. J Pediatr Adolesc Gynecol. 2006;19(6):363-371.
- Baker FC, Driver HS, Rogers GG, Paiker J, Mitchell D. High nocturnal body temperatures and disturbed sleep in women with primary dysmenorrhea. The American journal of physiology. 1999;277(6):E1013-1021.
- Dawood MY. Primary dysmenorrhea: advances in pathogenesis and management. Obstet Gynecol. 2006;108(2):428-441.
- Altunyurt S, Gol M, Altunyurt S, Sezer O, Demir N. Primary dysmenorrhea and uterine blood flow: a color Doppler study. The Journal of reproductive medicine. 2005;50(4):251-255.
- Iacovides S, Avidon I, Baker FC. What we know about primary dysmenorrhea today: a critical review. Human reproduction update. 2015;21(6):762-778.
- Ju H, Jones M, Mishra G. The prevalence and risk factors of dysmenorrhea. Epidemiologic reviews. 2014;36:104-113.
- Weissman AM, Hartz AJ, Hansen MD, Johnson SR. The natural history of primary dysmenorrhoea: a longitudinal study. BJOG : an international journal of obstetrics and gynaecology. 2004;111(4):345-352.
- Iacovides S, Baker FC, Avidon I, Bentley A. Women with dysmenorrhea are hypersensitive to experimental deep muscle pain across the menstrual cycle. The journal of pain : official journal of the American Pain Society. 2013;14(10):1066-1076.
- Vincent K, Warnaby C, Stagg CJ, Moore J, Kennedy S, Tracey I. Dysmenorrhoea is associated with central changes in otherwise healthy women. Pain. 2011;152(9):1966-1975.
- Iacovides S, Avidon I, Bentley A, Baker FC. Reduced quality of life when experiencing menstrual pain in women with primary dysmenorrhea. Acta obstetricia et gynecologica Scandinavica. 2014;93(2):213-217.
- Unsal A, Ayranci U, Tozun M, Arslan G, Calik E. Prevalence of dysmenorrhea and its effect on quality of life among a group of female university students. Ups J Med Sci. 2010;115(2):138-145.
- Klein JR, Litt IF. Epidemiology of adolescent dysmenorrhea. Pediatrics. 1981;68(5):661-664.
- Söderman L, Edlund M, Marions L. Prevalence and impact of dysmenorrhea in Swedish adolescents. Acta obstetricia et gynecologica Scandinavica. 2019;98(2):215-221.
- Parker MA, Sneddon AE, Arbon P. The menstrual disorder of teenagers (MDOT) study: determining typical menstrual patterns and menstrual disturbance in a large population-based study of Australian teenagers. BJOG : an international journal of obstetrics and gynaecology. 2010;117(2):185-192.
- Banikarim C, Chacko MR, Kelder SH. Prevalence and impact of dysmenorrhea on Hispanic female adolescents. Archives of pediatrics & adolescent medicine. 2000;154(12):1226-1229.
- Johnson J. Level of knowledge among adolescent girls regarding effective treatment for dysmenorrhea. Journal of adolescent health care : official publication of the Society for Adolescent Medicine. 1988;9(5):398-402.
- O’Connell K, Davis AR, Westhoff C. Self-treatment patterns among adolescent girls with dysmenorrhea. J Pediatr Adolesc Gynecol. 2006;19(4):285-289.
- Campbell MA, McGrath PJ. Use of medication by adolescents for the management of menstrual discomfort. Archives of pediatrics & adolescent medicine. 1997;151(9):905-913.
